Sanna Paasonen käyttää tulkkauspalveluita päivittäin
“Viittomakielen tulkkien, niin etä- kuin lähitulkkienkin, apu on minulle arjessa korvaamatonta”, opettaja ja kääntäjä Sanna Paasonen toteaa.
Sannalla pitää kiirettä kahdessa työssä ja erilaisissa projekteissa. Hän palasi juuri työmatkalta, joka ulottui kolmeen maahan.
“Työskentelen Kynnys ry:n kehitysyhteistyökoordinaattorina. Vastaan tällä hetkellä vammaisten naisten voimaannuttamisen hankkeesta Keski-Aasiassa.”
Sanna opiskelee myös toista maisterintutkintoaan Jyväskylän yliopistossa.
“Käytän tulkkauspalveluja päivittäin työssä ja opiskelussa.”
Pikkuisena lapsena Sanna oli, äitinsä kertoman mukaan, ensin kuullut mutta lopettanut sitten ääniin reagoinnin ja puhumisen.
“Minulla todettiin harvinaissairaus, joka on Suomessa lisäkseni vain viidellä ihmisellä.”
Yliopiston ensimmäisenä vuotena Sanna huomasi, että näkökin alkaa heiketä. Hän oli hetken aikaa täysin sokea. Nyt hän näkee vaihtelevasti.
“Tällä hetkellä on enemmän parempia päiviä, silloin etätulkkauskin sujuu. Muulloin tulkin täytyy olla vieressä viittomassa taktiilisti eli tuntoaistiin perustuvalla tavalla.”
Sannan äidinkielet ovat suomi ja suomalainen viittomakieli. Kaikilla kuuroilla lähtötilanne ei ole sama. 1970-lukua aiemmin viittomakielen käyttö opetuksessa oli kielletty. Silloin korostettiin huuliltalukemisen ja puhumisen taitoa.
”Kun kuurot eivät voineet käyttää omaa visuaalista äidinkieltään, suomen kielen taitotaso jäi huonoksi. Se näkyy kirjoitetun kielen heikkoutena. Itselläni tilanne oli parempi, sain käydä peruskoulun suomalaisella viittomakielellä.”
Jokaisella maalla on omat viittomakielensä ja joissakin maissa niitä on useampia. Suomessa on kaksi virallista kotimaista viittomakieltä: suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli.
”Itse taidan myös amerikkalaisen viittomakielen, jota käytän kansainvälisissä tapahtumissa.”
Tulkeissa on sekä kuulevia että kuuroja. Sanna käyttää mielellään kuuroja tulkkeja, koska natiivi tulkki, eli syntyperäisesti äidinkieleltään viittomakielinen ymmärtää hänen mielestään kuurosokeiden maailmaa paremmin.
“He ovat kuin silmät minulle, mikä on hirveän tärkeää.”
“He ovat kuin silmät minulle, mikä on hirveän tärkeää. Valitettavasti ammattitaitoisten natiivitulkkien työtä ei vieläkään osata päättäjätasolla arvostaa. Meillä kuurosokeilla on siksi erityisen suuri riski eristäytyä.”
Tänään Zoom-neuvottelussa Sannan etätulkkina on Sirpa Pynnönen.
“Sirpa on yksi työelämätulkeista. Yritän saada hänet tulkiksi aina kun mahdollista. Sirpa tuntee kielelliset ilmaisutapani, eikä minun tarvitse perehdyttää tulkkeja yhä uudelleen. Tämäkin on olennaista työssä jaksamisen kannalta.”
Kalle Juustille viittomakielisyys on identiteetti
Vantaalainen hunajakuningas, Kalle Juusti, on sinkkumies, mutta hän vitsailee, että Naantalissa hänellä on kymmeniä kuningattaria. Paikkakunnalla mies viettää kesät 40:ää mehiläispesäänsä hoidellen. Syksyllä pesiin laitetaan talviruokaa, jolla mehiläisyhdyskunta pärjää kevääseen. Sen jälkeen Kallella on aikaa keskittyä hunajan myymiseen ja muihin töihinsä, esimerkiksi toimimiseen ruokalähettinä Vantaalla.
“Teen lisäksi somesisältöä eli kuvaan ja editoin videoita Kuurojen liitolle. Olen työskennellyt myös energia-asentajana”, Kalle kertoo tulkin välityksellä Zoom-ruudun takaa.
“Olen ollut syntymästäni asti täysin kuuro.”
Kalle kertoo olleensa syntymästään asti kivikuuro, täysin kuuro, mikä johtui äidin raskausaikaisesta vihurirokosta. Perheessä oli neljä lasta, ja koko perhe opetteli viittomakielen. Armeijassa työskennellyt isä kehittyi niin taitavaksi, että teki viittomakielen tulkinkin töitä. Kalle kokee identiteetikseen viittomakielisyyden. Lapsena hänelle asennettiin kuulolaite, mutta hän toteaa pärjäävänsä paremmin ilman laitetta.
“Laite ja sen tuottama vinkuva ääni oli häiritsevä. Kuusivuotiaana otin sen kokonaan pois. Pidän ikävänä, että nykyisin kaikille asennetaan automaattisesti kuulokojeet. Se heikentää viittomakielen asemaa.”
Kalle myöntää, että esimerkiksi työnhaku on tuottanut hänelle ongelmia.
“Suomen kielen taitoni ei ole vahva, se kun ei ole ensimmäinen kieleni. Ymmärrän kyllä hyvin lukemaani, mutta kirjoitan heikosti.”
Hän kokee, että työturvallisuuden kanssa ollaan työpaikoilla supertiukkoja.
“Ajatellaan, että pitäisi kuulla esimerkiksi trukin hälytysäänet tai kuulutukset. Moniin töihin ei kuuroja siksi palkata.”
Kalle onkin kokenut yrittäjyyden itselleen parhaaksi vaihtoehdoksi.
“Ilman etätulkkausmahdollisuutta olisi kyllä vaikeampi toimia yrittäjänä. Etätulkkia olen tarvinnut eniten yrityksen perustamisvaiheessa, jolloin piti olla paljon puhelimessa.
Kalle on käyttänyt tulkkaukseen myös Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen erikseen tuottamaa etäpalvelua. Vatu-keskuksen etäpalvelussa tulkkiin saa yhteyden sekä tietokoneen ruudulle että kännykään.
Pieneltä kännykän ruudulta viittomia on tosin hankalampi erottaa.
”Kelan etäpalvelussa hankalana koin myös sen, että ilman ajanvarausta toimivassa etäpalvelussa on 15 minuutin aikaraja. Ongelmana on myös, että jonot päivystävään etäpalveluun ovat pitkät. Toivoisin myös laajempia aukioloaikoja.”
Vielä lopuksi Kalle haluaa mainita, kuinka on harrastanut 16-vuotiaasta amerikkalaista jalkapalloa ja koripalloa.
“Se on mahtavaa, että harrastuksiin on mahdollisuus saada lähitulkki kentän laidalle treeneihin ja otteluihin sekä myös turnausmatkalle.”
Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutettuja oli joulukuussa 2023 yhteensä 6135.
Tulkkaustilauksia tehtiin 174114 kappaletta vuonna 2023.
Leila Rytimaan koko perhe on viittomakielinen
Leila Rytimaan eläkeläisen päivä alkoi tänään samoin kuin useimmiten: aamiaisen jälkeen seurasi kuntosalikäynti ja sitten ruokailu kotona. Tämän jälkeen hän halusi varmistaa Zoom-verkkokokousohjelman päivitykset haastattelua varten.
“En käytä verkkokokouspalveluja juurikaan. Siksi piti katsoa, että kaikki on kunnossa.”
Leila oli tilannut tätä haastattelua varten kotiinsa tulkin jo aiemmin Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta, josta hänelle on välitetty omaan profiiliin sopiva tulkki. Leila tuntee olonsa varmemmaksi, kun tulkki on hänen vieressään. Tulkki on Zoom-haastattelussa näkymättömissä, vain Leilan äänenä.
“Olen täysin viittomakielinen ja lisäksi näkövammainen. Näkökenttäni on kapea. On tärkeää, että tulkki on juuri oikealla etäisyydellä. Hänellä pitäisi myös olla mielellään tummat vaatteet, että kädet ja viittomat erottuvat taustasta.”
Leila ei mielellään käytä etätulkkeja. Näkemisen vaikeuden lisäksi hän kokee Kelan etätulkkipalvelun käyttöliittymän vaikeaksi.
“Jos nyt jonkun tilanteen mietin, mihin etätulkkipalvelu sopisi, niin ehkäpä joku pikainen lääkärissä käynti, jossa yhteistä kieltä asiakaspalvelijoiden kanssa ei löydy muuten. Tavallisesti kun varaan aikaa, katson, että tulkki ehtii tulla mukaani vastaanotolle. Käytän lähitulkin palveluita paljon”, Leila sanoo.
Hän miettii, että etä- ja virtuaalipalvelut ovat sopivampia nuoremmille ja tietoteknisesti aktiivisille ihmisille.
“Viittomakielinen mieheni on sen verran iäkäs, että hän ei käytä etätulkkipalvelua. Tyttäreni kyllä osaavat ottaa käyttöön etätulkkipalveluja ja myös käyttävät niitä.”
Leila on ollut syntymästään asti kuuro. Hänen äitinsä sairasti raskausaikana vihurirokon, joka johti vauvan kuuroutumiseen.
“Vanhempani opettelivat viittomakielen, joten tavallaan elin ihan normaalin lapsuuden, äidinkieli vain oli eri kuin yhteiskunnassa yleensä.”
Tyttö kävi sokeainkoulun Oulussa ja halusi valmistua palvelualan työhön.
“Kaksivuotisen talouskoulun ja lähihoitajakurssien jälkeen pääsin työskentelemään lähihoitajana ja sitten kuulovammaisten ohjaajana Palvelusäätiössä. Tässä työssä haluttiin, että osaisin viittomakieltä ja olinhan itsekin kuuro. Se oli tärkeää ohjattavien identiteetinkasvun kannalta. Työskentelin Palvelusäätiössä 40 vuotta.”
Kieli on meidän identiteettimme, emme koe olevamme kuulovammaisia.”
Leilalla todettiin aikuisiässä perinnöllisen sairauden harvinainen muoto, joka vaikuttaa kuuloon ja näköön. Siksi hänen tyttärensäkin ovat kuuroja.
“Meillä koko perhe on viittomakielinen. Kieli on meidän identiteettimme, emme koe olevamme kuulovammaisia”, Leila toteaa.
Kela järjestää tulkkauspalvelua kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisille henkilöille
- Tulkkaus voidaan järjestää lähitulkkauksena tai etätulkkauksena.
- Lähitulkkaus tarkoittaa, että tulkki on samassa tilassa asiakkaan kanssa.
- Etätulkkaus tarkoittaa tulkkaustilannetta, jossa asiakas ja tulkki ovat fyysisesti eri paikoissa ja tulkkaus tapahtuu etäyhteyden avulla.
- Etätulkkaus soveltuu useimpiin tulkkaustilanteisiin. Asiakas voi itse kokeilla, soveltuuko etätulkkaus hänelle ja hänen tulkkaustarpeisiinsa.
Näin tilaat etätulkkauksen:
Jos haluat, että tulkkauksesi toteutetaan etätulkkauksena, ilmoita siitä Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen, kun tilaat tulkin. Ilmoita tilauksessasi, mitä ohjelmistoa haluat käyttää. Tilaukseen välitetään Kelan sopimuspalveluntuottajan tulkki.
- Jos etätulkkaus ei ole sinulle tuttu, voit tilata etätulkkausohjelmiston käytön opastusta Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta
Kelan etäpalvelusta lyhytkestoista etätulkkausta
Lyhyisiin tulkkauksiin voit myös käyttää Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen tuottamaa etäpalvelua. Palvelu toimii ilman ajanvarausta.